Onko mikään niin tärkeää oikeusvaltiolle kuin puolustaa kansalaistensa ihmisoikeuksia? Onko mikään muu yhteiskunnassamme niin pyhää ja loukkaamatonta kuin mielipiteen- ja sananvapaus?
Nyt nämä perusoikeutemme ovat uhattuina. Vallanpitäjien suosiman ulkomaalaispolitiikan kannattajat ovat käyneet raivoisaan hyökkäykseen länsimaista yhteiskuntaa, lakia ja demokratiaa vastaan. He ovat alkaneet vainota toisinajattelijoita estääkseen politiikkansa arvostelun.
Vallanpitäjät tukijoineen pyrkivät estämään vapaan ja avoimen kansalaiskeskustelun ulkomaalaispolitiikasta keinolla millä hyvänsä. Ihmisten ei enää sallita sanoa vapaasti mielipidettään. Jos mielipide on ristiriidassa valtapolitiikan kanssa, sen ilmaisusta voi joutua monin tavoin vaikeuksiin. Mielipide voidaan sensuroida tai sen ilmaisu kieltää, ja sen esittäjää vastaan voidaan hyökätä herjoin, uhkauksin tai tekaistuin syyttein. Ehkä edessä on vielä näytösoikeudenkäyntien sarja.
Vaikka olen vihervasemmistolainen humanisti, tuen täysin Jussi Halla-ahoa ja muita mielipiteensä vuoksi vainottuja toisinajattelijoita. He edustavat monissa asiossa erilaista linjausta kuin minä, mutta heidän ihmisoikeutensa ovat minulle yhtä tärkeät kuin omani. Jokaisen sananvapaus on loukkaamaton, ja hyökkäys yhtäkin toisinajattelijaa vastaan on hyökkäys kaikkia meitä, koko yhteiskuntaamme vastaan. Jos emme voi hyväksyä toisinajattelijan sananvapautta, emme ansaitse sitä itsekään. Jos emme hyväksy toisinajattelijan ihmisarvoa ja yhtäläisiä oikeuksia, ei meidänkään arvokkuutemme ole muuta kuin väkivallan ylläpitämä kulissi. Yhteiskuntamme oikeudenmukaisuus ja demokraattisuus mitataan viime kädessä sillä, miten hyvin se sietää valtapolitiikasta poikkeavia mielipiteitä ja avointa poliittista keskustelua myös vallanpitäjien harjoittaman politiikan epäkohdista. Tällä mittarilla yhteiskuntamme tilanne näyttää todella synkältä.
Halla-aho ei ole kiihottanut kansanryhmää vastaan, eikä sellaista edes oikeasti epäillä. Todellinen syy hänen vainoamiselleen on se, että hän on kertonut tosiasioita Islamista. Monikultturismiksi harhaanjohtavasti kutsutussa imperialistisessa, alkuperäiskansojen vastaisessa opissa Islam on nostettu jalustalle, kaiken arvostelun yläpuolelle. Islamia käsitellään täysin eri tavalla kuin joitakin muita maailmankatsomuksia, esimerkiksi kristinuskoa tai juutalaisuutta. Monikultturismi on perusteitaan myöten rasismin kyllästämää.
Islamin mukaan Jumalan viimeinen profeetta, täydellinen ihmisihanne Muhammad raiskasi alle 10-vuotiaan lapsen. Voi olla, ettei näin koskaan käynyt, ehkä Muhammadin elämänkerta on pitkälti pelkkä myytti, mutta joka tapauksessa Islam opettaa näin. Se että Muhammad raiskasi alle 10-vuotiaan on kirjaimellinen totuus Islamin piirissä. Halla-aho nosti tämän Islamiin kuuluvan opinkappaleen tarkoituksella esiin kokeillakseen, saako sen sanoa Suomessa, ja jos saa, niin kuka. Hän ei sanonut sitä mielipiteenään (hän ei elänyt Muhammadin aikana eikä tiettävästi ole tutkinut keskiajan historiaa), hän sanoi mitä Islam opettaa, mihin miljoonat muslimit uskovat. Halla-ahoa vihataan toki muutenkin, ja hänen teksteistään on jo pitemmän aikaa yritetty etsiä jotain syytteen pohjaksi. Nyt tämä yksityiskohta on vihdoin löydetty tekosyyksi, jonka varjolla häntä uhataan syytteellä "kiihotuksesta kansanryhmää vastaan".
Tavallaan toivon, että Halla-aho joutuisi käräjille. Mitä kävisikään, jos hän pääsisi päähenkilöksi demokratiaa ja sananvapautta vastaan suunnattuun laittomaan näytösoikeudenkäyntiin? Mitä kävisikään, jos oikeuslaitos valjastettaisiin poliittiseksi sätkynukeksi, siitä tehtäisiin pelkkä valtapolitiikan työkalu? Millaisena päivä nousisi sen jälkeen Helsingissä, Kuopiossa ja Rovaniemellä, jotka kuuluisivat totalitaristiseen diktatuuriin? Miltä näyttäisi Suomen omakuva, kun kaikki tietäisivät, että demokratia on rikottu, ihmisoikeuksista tehty vain mustetta paperilla? Nousisiko päivä enää lainkaan? Monet ehkä näkisivät tilanteen hyvin synkkänä.
Minä näen kuitenkin toisin. Humanistina uskon ihmisyyteen, hyvyyteen ja siihen, että oikeus lopulta voittaa. Päivä nousisi entistä kirkkaampana, maa kylpisi valossa, lopultakin tokkurainen kansa heräisi siihen, avaisi silmänsä ja nousisi ylös. Näytösoikeudenkäynti kääntyisi voimakkaasti valtapolitiikkaa vastaan, Halla-aho päätyisi ihmisoikeustaistelijoiden ja alkuperäiskansan puolustajien ikoniksi Mahatma Gandhin ja Nelson Mandelan seuraksi. Henkilönpalvontaan ei tule ryhtyä, mutta lukemattomat vapaustaistelijat ja ihmisoikeusaktivistit tulevat saamaan Halla-ahosta hienon esikuvan tulevien vuosien aikana, mikäli ajojahti viedään oikeussaliin asti.
Sortajilla ei ole mitään mahdollisuutta pitkällä tähtäimellä, ei mitään mahdollisuutta voittaa tai edes säilyttää kasvojaan. He voivat vainota mielipiteiden esittäjiä, mutta mielipiteitä he eivät voi tuhota. Mitkään kiellot eivät voi estää ihmisiä ajattelemasta. Vaikka he saisivat jonkun hiljaiseksi, nousee tilalle monia muita. Jokainen hyökkäys ihmisoikeuksia vastaan on jo kääntynyt itseään vastaan, herättänyt lisää ihmisiä havaitsemaan demokratiamme järkyttävän tilan. On tuhansittain ihmisiä, jotka eivät koskaan tule taipumaan sorron ikeeseen, jotka tulevat puolustamaan vapaata yhteiskuntaa ja laillisuutta viimeiseen asti. Heidän määränsä kasvaa koko ajan.
Nyt nämä perusoikeutemme ovat uhattuina. Vallanpitäjien suosiman ulkomaalaispolitiikan kannattajat ovat käyneet raivoisaan hyökkäykseen länsimaista yhteiskuntaa, lakia ja demokratiaa vastaan. He ovat alkaneet vainota toisinajattelijoita estääkseen politiikkansa arvostelun.
Vallanpitäjät tukijoineen pyrkivät estämään vapaan ja avoimen kansalaiskeskustelun ulkomaalaispolitiikasta keinolla millä hyvänsä. Ihmisten ei enää sallita sanoa vapaasti mielipidettään. Jos mielipide on ristiriidassa valtapolitiikan kanssa, sen ilmaisusta voi joutua monin tavoin vaikeuksiin. Mielipide voidaan sensuroida tai sen ilmaisu kieltää, ja sen esittäjää vastaan voidaan hyökätä herjoin, uhkauksin tai tekaistuin syyttein. Ehkä edessä on vielä näytösoikeudenkäyntien sarja.
Vaikka olen vihervasemmistolainen humanisti, tuen täysin Jussi Halla-ahoa ja muita mielipiteensä vuoksi vainottuja toisinajattelijoita. He edustavat monissa asiossa erilaista linjausta kuin minä, mutta heidän ihmisoikeutensa ovat minulle yhtä tärkeät kuin omani. Jokaisen sananvapaus on loukkaamaton, ja hyökkäys yhtäkin toisinajattelijaa vastaan on hyökkäys kaikkia meitä, koko yhteiskuntaamme vastaan. Jos emme voi hyväksyä toisinajattelijan sananvapautta, emme ansaitse sitä itsekään. Jos emme hyväksy toisinajattelijan ihmisarvoa ja yhtäläisiä oikeuksia, ei meidänkään arvokkuutemme ole muuta kuin väkivallan ylläpitämä kulissi. Yhteiskuntamme oikeudenmukaisuus ja demokraattisuus mitataan viime kädessä sillä, miten hyvin se sietää valtapolitiikasta poikkeavia mielipiteitä ja avointa poliittista keskustelua myös vallanpitäjien harjoittaman politiikan epäkohdista. Tällä mittarilla yhteiskuntamme tilanne näyttää todella synkältä.
Halla-aho ei ole kiihottanut kansanryhmää vastaan, eikä sellaista edes oikeasti epäillä. Todellinen syy hänen vainoamiselleen on se, että hän on kertonut tosiasioita Islamista. Monikultturismiksi harhaanjohtavasti kutsutussa imperialistisessa, alkuperäiskansojen vastaisessa opissa Islam on nostettu jalustalle, kaiken arvostelun yläpuolelle. Islamia käsitellään täysin eri tavalla kuin joitakin muita maailmankatsomuksia, esimerkiksi kristinuskoa tai juutalaisuutta. Monikultturismi on perusteitaan myöten rasismin kyllästämää.
Islamin mukaan Jumalan viimeinen profeetta, täydellinen ihmisihanne Muhammad raiskasi alle 10-vuotiaan lapsen. Voi olla, ettei näin koskaan käynyt, ehkä Muhammadin elämänkerta on pitkälti pelkkä myytti, mutta joka tapauksessa Islam opettaa näin. Se että Muhammad raiskasi alle 10-vuotiaan on kirjaimellinen totuus Islamin piirissä. Halla-aho nosti tämän Islamiin kuuluvan opinkappaleen tarkoituksella esiin kokeillakseen, saako sen sanoa Suomessa, ja jos saa, niin kuka. Hän ei sanonut sitä mielipiteenään (hän ei elänyt Muhammadin aikana eikä tiettävästi ole tutkinut keskiajan historiaa), hän sanoi mitä Islam opettaa, mihin miljoonat muslimit uskovat. Halla-ahoa vihataan toki muutenkin, ja hänen teksteistään on jo pitemmän aikaa yritetty etsiä jotain syytteen pohjaksi. Nyt tämä yksityiskohta on vihdoin löydetty tekosyyksi, jonka varjolla häntä uhataan syytteellä "kiihotuksesta kansanryhmää vastaan".
Tavallaan toivon, että Halla-aho joutuisi käräjille. Mitä kävisikään, jos hän pääsisi päähenkilöksi demokratiaa ja sananvapautta vastaan suunnattuun laittomaan näytösoikeudenkäyntiin? Mitä kävisikään, jos oikeuslaitos valjastettaisiin poliittiseksi sätkynukeksi, siitä tehtäisiin pelkkä valtapolitiikan työkalu? Millaisena päivä nousisi sen jälkeen Helsingissä, Kuopiossa ja Rovaniemellä, jotka kuuluisivat totalitaristiseen diktatuuriin? Miltä näyttäisi Suomen omakuva, kun kaikki tietäisivät, että demokratia on rikottu, ihmisoikeuksista tehty vain mustetta paperilla? Nousisiko päivä enää lainkaan? Monet ehkä näkisivät tilanteen hyvin synkkänä.
Minä näen kuitenkin toisin. Humanistina uskon ihmisyyteen, hyvyyteen ja siihen, että oikeus lopulta voittaa. Päivä nousisi entistä kirkkaampana, maa kylpisi valossa, lopultakin tokkurainen kansa heräisi siihen, avaisi silmänsä ja nousisi ylös. Näytösoikeudenkäynti kääntyisi voimakkaasti valtapolitiikkaa vastaan, Halla-aho päätyisi ihmisoikeustaistelijoiden ja alkuperäiskansan puolustajien ikoniksi Mahatma Gandhin ja Nelson Mandelan seuraksi. Henkilönpalvontaan ei tule ryhtyä, mutta lukemattomat vapaustaistelijat ja ihmisoikeusaktivistit tulevat saamaan Halla-ahosta hienon esikuvan tulevien vuosien aikana, mikäli ajojahti viedään oikeussaliin asti.
Sortajilla ei ole mitään mahdollisuutta pitkällä tähtäimellä, ei mitään mahdollisuutta voittaa tai edes säilyttää kasvojaan. He voivat vainota mielipiteiden esittäjiä, mutta mielipiteitä he eivät voi tuhota. Mitkään kiellot eivät voi estää ihmisiä ajattelemasta. Vaikka he saisivat jonkun hiljaiseksi, nousee tilalle monia muita. Jokainen hyökkäys ihmisoikeuksia vastaan on jo kääntynyt itseään vastaan, herättänyt lisää ihmisiä havaitsemaan demokratiamme järkyttävän tilan. On tuhansittain ihmisiä, jotka eivät koskaan tule taipumaan sorron ikeeseen, jotka tulevat puolustamaan vapaata yhteiskuntaa ja laillisuutta viimeiseen asti. Heidän määränsä kasvaa koko ajan.
Me käymme taisteloon puolesta ihmisoikeuden ja kansan kärsineen me viemme
onneen yhteiseen. Jo kuivuu kyyneleet, soi suuret huomen sävelet, kun hetki lyö,
niin poistuu yö ja kunniassa on kansa ja työ.
(Taistojen tiellä, K. Kangas)
